Liekkiryijy
Tein liekkiryijyn ompelemalla.
Aloitin ryijyn tekemisen vuonna 2008. Tein siitä 3/4 vuoteen 2016 loppuun mennessä. Sitten teinkin loput 1/4 kolmessa kuukaudessa.
Liekki on ehkä kallein ja rakkain käsityöni. Siihen kietoutuu paljon muistoja tekovuosien ajalta, ja se on kertakaikkisen upea taideteos.
Liekki on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ryijy Suomen paviljonkiin vuoden 1900 Maailmannäyttelyyn Pariisissa. Ryijy herätti paljon huomiota, ja se on yksi rakastetuimmista suomalaisista ryijymalleista.
Ennen liekkiä tein Neitolinnun. Se oli äitini itselleen valitsema malli, jonka lupasin ommella hänelle. Äiti siirtyi ajasta ikuisuuteen silmän kohdalla, ja ryijy jäi minulle. Tämä ryijy on muisto yhdestä elämäni tärkeimmästä ihmisestä. Se on arvokas muistoesine kodissani.
Ryijy on paljon pienempi kuin Liekki, mutta vähintään yhtä työläs. Työssä on neljää eri nukkapituutta, mikä näkyy kuvassa alalaidan epätasaisena reunana. Linnun rinta on pisintä, oikein pörheää nukkaa 6 cm, kun taas "pohjavilla" on 3 cm pitkää nukkaa..
Nukassa on mukana perinnelankaa, rullalangan paksuista villalankaa. Sen kanssa sai välillä hermoromahduksen, kun se oli kovin "kitkaista" ja pyrki menemään solmuun.
Lintu kasvoi työn edetessä kuin maalaus silmissäni. Muut ryijyt eivät olleet niin huikaisevia tekovaiheessa. Eripituisten nukkien luoma kolmiulotteisuus korostui kerros kerrokselta, ja odotin henkeä pidätellen kuinka hieno ryijystä tulisikaan. Lopputulos oli palkitseva, mutta en silti toista näin työlästä ryijyä ehkä enää ottaisi tehtäväkseni.
Tulppaani oli ensimmäinen ryijyni. Se oli puhdas heräteostos. Rakastuin violettiin lankaan, ja halusin ryijypaketin miettimättä, osaanko ryijyä tehdä, tai onko minulla sellaiselle työtilaa, saati myöhemmin seinätilaa. Tein ryijyn kuukaudessa, ja ajattelin, että tämäpä helppoa, niinpä otin myöhemmin haasteeksi Neitolinnun ja Liekin.
Ripustin on kummipoikani isoisän tekemä.