Tökkää kuvaa nähdäksesi lisää!
Hurahdin ihan tyystin Patricia Kristoffersenin malleihin, ja virkkasin peräkanaa kolme samanlaista mattoa (Momentous occasion); järjestyksessä sininen, valkoinen, kultainen. Valkoinen ja kultainen ovat langasta Sachenmeyr Catania (125 m/50g), ja turkoosi Hjartengartenin puuvillalankaa nro 8 (165m/50g). Turkoosi oli tekeillä, kun kävimme Pasin ja...
En ihan kauheasti perusta jämälankatöistä. Vanhat Whirl-pätkät, Kartanot kirjanmerkeistä ja blingblingit kuitenkin houkuttelivat kokeilemaan vapaata virkkausta. Ihan hauska lopputulos. Hiukan kyllä kuin kesämökin matto :-D
Olen virkannut pitsiliinoja kolmekymmentä vuotta. Ongelma on se, etten käytä niitä sisustuksessa. Liinoja on ihanaa tehdä, sillä liinalangat ovat laadukkaita, ja välillä itsekin äimistyy, kuinka yksinkertainen pylväsryhmä muodostaa kuvion, joka on kuin koru. Kutsun sitä virkkaamisen magiaksi. Ei tarvitse olla edes kovin edistynyt virkkaaja...
Olimme lähdössä jouluksi anoppilaan. Siellä tulisimme tapaamaan mieheni veljentyttären. Hän oli hiljattain esittänyt toiveen, että nukenrattaat olisi kiva yllätys. Mieheni tuli kotiin PÄIVÄÄ ENNEN matkaa, ja kysyi, voisimmeko tuunata hallussamme olevat 70-luvun rattaat tytölle. Hänellä ei ollut siis aavistustakaan, kuinka paljon aikaa sellainen...
Innostuin myös Kalevala CAL -projektista. Ehdin tehdä yhdeksän palaa, kunnes totesin, että langaksi valitsemani 7 veljestä on minulle aivan liian karheaa lankaa, enkä ikinä käyttäisi peittoa torkkupeittona. Työ saattaa siis jäädä lopullisesti kesken. Ehkä teen tuosta kahdeksan ruudun kappaleesta ison tyynyn. Jos aloitan työn uudestaan, hankin siihen pehmeää lankaa, kuten merinoa.
Olen neulonut 7 veljeksestä lähinnä sukkia. Tein aikanaan Isoveljestä itselleni puseron, mutta se kutitti minua niin kamalasti, etten ole sen koommin tehnyt langasta mitään, mikä koskettaisi muuta kuin jalan ihoa. Jotkut pystyvät pitämään 7 veljestä puserona. Minä en. Olin vähän ajattelematon, kun aloitin peittoa minua karhivasta langasta. Se odottaa nyt madollista tyynyprojektia, sillä en koskenutkaan siihen kahteen vuoteen.
Otin kerran kuvan huivista, jota jouduin purkamaan yhden kerroksen verran vain yhden puuttuvat pylvään ja neljän ketjsilmukan tähden. Nämä ovat niitä hetkiä, kun tarvitaan lehmän hermoja. On myös tapa korjata edellisen kerroksen virhe, mutta siinä syntyy neljä langanpäätä pääteltäväksi. Tämä Drops on niin ihanan hentoa ja hienoista lankaa, etten halunnut lisätä päättelykohtia, vaan otin koukun kauniiseen käteen ja purin.
Olen aika perfektionisti käsitöissä. Minun on vaikea sietää virhettä. Jos en keksi sellaista keinoa, jolla virheen saa korjattua näkymättömäksi, puran. Purkamiseen liittyy aika paljon sadattelua.
Neuleita teen pääasiassa "omasta päästä". Sukkiin en ole tarvinnut ohjetta vuosikausiin.
Paras keino löytää uuden langan kanssa oikeat mitat on tehdä mallitilkku, josta lasketaan silmukoiden määrä kymmenellä sentillä ja kerrosten määrä kymmenellä sentillä. Tätä vertaamalla mahdollisen ohjeen tiheyteen tai haluamiinsa mittoihin saa oikeat silmukkamäärät.
Tässä simppeli laskentaohje.
Mallitilkkusi tiheys on 21 s/10 cm.
Ohjeen tiheys on 23 s/10 cm.
Tarvitset siis 21 silmukkaa sille mitalle, mihin ohjeessa tarvitset 23 s, eli vähemmän silmukoita.
Määrän voit laskea kertomalla ohjeen silmukkamäärän (esim 100 silmukkaa)
21/23*100 s
tai mitta leveyssuunnassa 50 cm:
21 s /10 cm => 21*5*10 cm = 105 s
Huomioi parilliset ja parittomat silmukkamäärät, jos mallikerta niin vaatii!
Tämä ei ole mainos.
Koska käsityöt ovat rakas harrastukseni, haluan käyttää sellaisia välineitä, jotka olen hyväksi itselleni havainnut.
Koukuissa ole siirtynyt täysin japanilaisen Cloverin koukkuihin, ja niitä minulla on aina kuutosen kokoon asti. Minulla on testiajalta muutamia muitakin ergonomisia koukkuja, mutta Clover sujahti käteeni kuin valettu.
Puikoissa ehdoton suosikkini on Rosewood, mutta niitä ei oikein Suomesta tahdo saada (tummat puiset koukut sukkatyössä vasemmalla). Tykkään myös cubicseista ja muista puisista puikoista. Lähes kaikki sukkapuikkoni ovat 15cm pitkiä. Käytän 20cm puikkoja vain kantalapussa ja kiilakavennusten aikana merkkaamaan, että kavennuksia on vielä tehtävänä. Otin kokeiluun myös tuollaiset kevytmetalliset (kellanvihreät, zink). Tykkään enemmän puusta, mutta eivät nuokaan huonot ole. En ole saanut yhtään puikkoa neulomalla poikki, sitäkin enemmän tiputeltua niitä laiturinkoloista.
Ryijyjen jäljiltä minulla on isosilmäisiä tylppiä neuloja, joilla on kiva päätellä villalankoja - jos päättelemistä nyt voi kivaksi vaiheeksi kutsua. Pitsiliinat päättelen kanavaneulalla.
Silmukkamerkit tulevat usein tarpeeseen. Minulla on myös kerroslaskureita. Kaikenlaisia pikku välineitä helpottamaan ihanaa harrastusta.